Vanhemmuuden salat

Millä keinoin tämä mamma on onnistunut vanhemmuudessaan? Jos saan itse arvioida, alla oleva lista on se miten homma meillä toimii. Ammattilaisen arviota en ole asiasta kuullut enkä ehkä haluakaan kuulla, koska saattaisin joutua huomaamaan etten olekaan Täydellinen Äiti. Argh!

1. Älä halua lapsia ennen kuin olet 28-vuotias. Sitä ennen kerkeät siis vallan mainiosti opiskella tutkinnon valmiiksi, löytää sopivan isäehdokkaan, avioitua sen kanssa, tehdä oman alan vakituisia töitä, ostaa omistusasunnon, kalustaa sen, maksella lainaa kivasti pois, matkustaa ja muutenkin viettää Aikuista Elämää. Ettei tarvitse sitten jälkikäteen miettiä että kun jäi elämä elämättä. Sitähän en voi mennä vannomaan että esim. koulutus olisi se elämänikäinen oikea ala, mutta ainakin yhden tutkinnon olen saanut kasaan. Joku toinen ehkä hanskaa nämä esivalmistelut samalla kun lapsi/lapset on jo tekeillä tai tehty, mutta oma rajoittuneisuuteni on niin suurta että parasta tehdä asia kerrallaan.
2. Keksi, että haluat lapsen ja kriiseile siitä aikasi. Laita muksu alulle (tavalla tai toisella).
3. Älä innostu liikaa. Voit vaikka joutua pettymään.
4. Kun kaikki kuitenkin menee ihan hyvin, saat vähän innostuakin. Äiteihin sisäänrakennetty syyllistymisvietti pitää silti mukavasti maan pinnalla ja kun yksi homma skulaa niin jonkun muun takia voi menettää yöunet. Vaihda huolenaihetta tasaisin väliajoin. Esim. imetys, allergiat, vauvanruuat, nukkumiset, parisuhteen tila, lapselle tarjotut virikkeet ja harrastukset, päivähoito, työelämä, kaikenlaiset tavarat jne. ovat ihan erinomaisen päteviä huolenaiheita.
5. Leipiinny arkeen. Tätä helkkarin sairastamista, valvomista, sotkua, tappavia rutiineja, omaa läskeyttä ja tylsyyttä.
6. Tunne huonoa omatuntoa siitä että kaikki ketuttaa vaikka ongelmat ovat niinkin suuria kuin että lempivaate haalistui ekassa pesussa. Edelleen pyörittele kohdan 4 huolenaiheita.
7. Tsemppaa vähän ja keskity näkemään asioissa hyviä puolia. Jos hyvin käy, tähän samaan saumaan osuu joku lapsen myönteinen kehityskausi tai vaikka kaunis kesä, ja mieliala vähän kohenee. Pistä merkille, että lapsesta tuli ihan normaali kuitenkin. Samaan syssyyn alkaa putkahdella tuttavien vauvauutisia.
8. Ihastu lapseesi ja elämääsi! Maailman suloisin olento! Rakastan miestäni! Kaikki järjestyy kyllä! Voi kun vielä saisi yhden vauvan, koska a) se olisi vaan niin ihanaa ja b) voisin hyvittää kaikki tekemäni virheet ja olla täydellinen nyt kun tiedän miten asiat pitää tehdä.
9. Ja mitäs sitten... Hyppää takaisin kohtaan 2 ja aloita sieltä uudelleen samassa järjestyksessä. Toista niin monta kertaa kuin kantti kestää. Ja rahat ja avioliitto.

Välietappeina kaikkea mahdollista: Bloggaa ja tunne alemmuudentunnetta ja kateutta kun kaikilla muilla on tosi täydellinen elämä; kriiseile asumisesta ja käytä ihan hyvää aivokapasiteettia sen miettimiseen, olisko mahdollista ottaa satatonnia lisää lainaa että saisi sen täydellisen asunnon johon voi sitten vähitellen alkaa kyllästyä; käy/älä käy töissä - aina meni väärin kuitenkin; syö vähintään yksi 200 g suklaalevy viikossa ja muutaman kuukauden päästä havahdu miettimään kuinka monta kaloria ekstraa siitä keosta on tullut. (Yhden kilon painonnousuun tarvitaan n. 7000 ylimääräistä kaloria, eli 7 Fazerin sinistä levyä. Tarvittaessa kalorimäärän saa kasaan viikossa, jos on vaikka talvi ja ankeaa ja lapsi on koko ajan sairas.)

Näitä vinkkejä saa vapaasti hyödyntää, ei maksa mitään. Minä luulen että hyppään vain kerran takaisin kohtaan 2. Eli ei enää tämän jälkeen, kiitos. Parin vuoden päästä olen toivottavasti kohdassa 7 ja 8 ja nautin kaikesta ihan tosi paljon - ja muistan, että tää oli nyt tässä.