Siitä, että äidin päätä särkee joka ilta, koska koko päivän on pitänyt purra hampaita yhteen oman raivostumisen hillitsemiseksi.
Siitä, että koti on aivan sekaisin. Vanhemmilla menee iltaisin niin paljon aikaa omaan rauhoittumiseen ettei jaksa enää välittää sotkusta.
Siitä, että naapuri kommentoi: Teidän poika ei taida tykätä pukemisesta?
Melkein tunnen huonoa omaatuntoa kun näen toisella äidillä samanlaisen raivopään ja ajattelen helpottuneena: Ihanaa, kun jollain muullakin on samanlainen! Koetan ajatella, että vanhempana lapsi hyötyy ns. energisestä luonteestaan, jos vain energia kanavoituu oikein.
Hei, kommentoin tähän aiempaa kirjoitustasi, kuinka välillä tulee päiviä jolloin just odottaa vaan sen loppumista ja sitä hetkeä kun vaikka lapsi nukahtaa yöunille (minulla lapset) ja sitten saa palkinnoksi syödä vaikka suklaalevyn siitä hyvästä että on sen päivän jaksanut viedä pulkkaan:) Näitä päiviä on välillä, korreloi huonojen yöunien kanssa...Kiva blogi sinulla! Kivoja ajatuksia.
VastaaPoistaNiinpä... Aiemmin työelämässä ollessani sovelsin samaa ajatusta mutta vähän pidemmillä jaksoilla ja kalliimmilla palkinnoilla: Tämän viikon jälkeen saan ostaa uudet kengät tms.
VastaaPoistaNäin jälkikäteen katsottuna aika kuluu tosi nopeasti. Mutta niinä öinä, kun tuijottaa kellon diginumeroita sumuisin silmin pulautteleva vauva sylissä, tai niinä päivinä, kun ulkona tulee räntää vaakasuoraan, uhmis on räkätaudissa ja vaan heittelee tavaroita lattialle, ajankulua mitataan korkeintaan kymmenen minuutin pätkissä.
Kiva kun kommentoit :)
Tähän pitää vain todeta, että ihana, että jollakin muullakin on samanlainen :D.
VastaaPoista