tiistai 3. heinäkuuta 2012

Päivärytmi

Minusta on ollut mukavaa lukea toisten blogeista lasten normaalista arjesta. Niinpä teen itsekin tällaisen "normaali arkipäivä" -luettelon. Olkaa hyvä!

6.15-6.45: Leijonapoika herää ja alkaa höpötellä pinnasängyssään. Viihtyy siellä helposti vartin verran ennen kuin alkaa pyytää äitiä paikalle nostamaan pois. Vaikka nostettaisiin poika meidän sänkyyn, uni ei jatku sekuntiakaan sen jälkeen kun poika on avannut silmänsä.

7-8: Aamutoimet: vaipanvaihto, pukeminen, hampaiden harjaus. Sitten vähän leikkejä ja sekalaista sähläämistä sillä aikaa kun valmistan aamupalan. Puuro ei enää oikein maistu joten on siirrytty voileipiin, jugurttiin, raejuustoon, muroihin ja hedelmiin - jotain näistä joka aamu.

8-9.30: Riehumista ja leikkejä sillä aikaa kun hoidan pieniä kotitöitä. Poika tykkää hengailla samassa huoneessa ja esim. nakella märkiä pyykkejä korista ympäriinsä kun ripustan pyykit kuivumaan. Kun laitan ruokaa valmiiksi, pitää ehdottomasti päästä keittiöjakkaralle seisomaan ja hypistelemään keittiön tasoilta löytyvää kamaa. (Kyllä, veitset ja pesuaineet ovat lapsen ulottumattomissa.)

9.30-11: Ulkoilua omalla pihalla saman taloyhtiön toisten lasten kanssa taikka läheisessä leikkipuistossa. Jos ollaan menossa kaverille kylään, matkustaminen ja ulkoilu määränpäässä tapahtuvat näihin aikoihin.

11-11.30: Lounas. Ruokailuvälineiden käyttö herättää pojassa närää, joten suosimme sormiruokaa. Vihannekset, peruna, pasta, lihapullat, nakit, kasvis- tai kalapihvit ovat sormiruokien parhaimmistoa. Nakkeja tietysti korkeintaan kerran viikossa. Autettuna osaa kyllä käyttää lusikkaa jonkin verran, joten muita herkkuruokia eli pastaa/riisiä + jotain kastiketta, lohta + perunamuusia tai tiettyjä purkkiruokia nautiskellaan myös usein.

11.30-12: Leikkiä ja pöhinää, usein tässä kohtaa tapahtuu myös ns. Code Brown. Pyllynpesun jälkeen aletaan orientoitua päiväuniin.

12-14.30: Päikkärit. Nukuttaminen aloitetaan kahdentoista kieppeillä, ja jos kotona ollaan niin puoli yhden aikaan tulee uni ja kestää puolestatoista kahteen tuntiin. Nukutan pojan kainalossani meidän parisänkyyn. Pinnikseen ei osaa nukahtaa päivällä itse, koska vauhti on niin kova ettei paikallaanolo ja rauhoittuminen onnistu. Jos ollaan reissussa niin poika nukkuu vaunuissa tai matkarattaissa reilun tunnin.

15-15.30: Välipala. Nykyään aika huono ateria, koska lounaalla poika syö yleensä varsin paljon ja uusi nälkä ei ole päässyt yllättämään. Vähän omenaa, pikkurieska, piirakan- tai pullanpala taikka muutama täysjyvämuro on tavallista nykyään.

15.30-17: Ulkoilua tms. aktiviteettia. Jos mennään uimahalliin (poika rrrrakastaa saunomista ja vesileikkejä) tai jonnekin retkelle, yleensä se on tässä iltapäivällä.

17-17.30: Päivällinen: ks. lounas. Isi saapuu töistä kotiin näihin aikoihin ja jos hyvä tuuri käy, hän hoitaa ruokailuvahdin virkaa.

17.30-19: Huonolla säällä sisäleikkejä tai vaikka kauppareissu, kauniilla säällä ulkoilua tai pieni vaunulenkki. Pikkuleijona tykkää edelleen vaunulenkeistä, kunhan vaunut pysyvät liikkeellä. Aina on jotain mielenkiintoista nähtävää, vaikka vain metsälenkkiä vedettäisiin eikä edes autotien vartta. Iltaa kohden varsinkin sisäleikit saattavat muuttua vähän turhan raisuiksi ja kieltämisestä seuraa väsykiukkua. Jos oikein pahaksi pääsee, niin iltapala jää raivareiden takia väliin (lapsi siis itse kieltäytyy syömästä koska maailmantuska on niin valtava) ja pikaisten iltatoimien jälkeen uni tuleekin usein aika äkkiä. Isi on usein vastuussa pikkumiehen viihdyttämisestä tässä kohtaa päivää, koska itse teen taas jotain kotitöitä ja ehkä hetken bloggaan ja facebookkaan :)

19-19:30: Iltapala: leipää + päällysteitä, joskus puuroa. Jos meillä on tähän aikaan jotain aikuisten iltaruokaa niin annetaan pojallekin sitä iltapalaksi. Eli välillä tyyppi ahmii kulhollisen pestopastaa puuron sijaan :) Kunnon hiilaritainnutus takaa hyvät yöunet...

19.30-20.30: Iltatoimet: suihku, hammaspesu, vaatteiden vaihto; sekalaisia leikkejä tai vähän telkkarin katselua vanhempien kanssa ja iltakirjan lukeminen.

Viim. 20.30: Unilaulu, iltasuukko ja hyvänyöntoivotukset, poika jää yksin sänkyyn nukahtamaan. Uni tulee yleensä yhdeksän maissa. Nykyään muuten pikkuleijonan voi taas jättää itsekseen nukahtamaan, ei enää aktiivisesti pyri pois pinniksestä ninjatyylillä laidan yli. Pari kertaa saattaa pyytää äidin syliin tai vettä juotavaksi, mutta yleensä nämä ovat huomion hakemista eikä oikeaa hätää.

Kuten huomaatte, meillä ulkoillaan tosi paljon. Poika on hyvin aktiivinen ja nauttii suunnattomasti juoksemisesta ja kiipeilystä ja isoilla hiekkaleluautoilla ajamisesta. Lisäksi nyt alkavat leikkikaverit olla tärkeitä. Puistossa on aika vaisu jos ei ole muita lapsia paikalla, mutta varsinkin kun tuttuja samanikäisiä poikia ilmaantuu paikalle niin riemu on katossa. Ja mikäs siinä on äidilläkään ollessa kun on juttuseuraa ja lapset viihdyttävät itse itseään.

Kaikin puolin meidän päivärytmi on minusta toimiva ja selkeä, eikä arjen hommissa ole erityisiä hankaluuksia kun ruoka maistuu hyvin ja untakin otetaan reippaita satseja putkeen. Pottahommat ovat ihan vaiheessa, koska poika ei tykkää. Oppii sitten vähän myöhemmin kun oma kiinnostus niihin kasvaa.

Sisäleikitkin tuppaavat olemaan aika raisuja: autoilla ajamista ympäri kämppää, kiipeilyä huonekalujen päälle. Kielloista seuraa uhmamieli ja turhautuminen ja sitten alkavatkin tavarat lennellä ja nappaan pojan syliin rauhoittumaan. Askarteluja tms. ei meillä harrasteta juuri ollenkaan, koska paikallaanolo ja vaativa hienomotoriikka eivät ole meidän pojan taitolistalla :) Vaan eipä kaksivuotiaalta noita voi erityisesti vielä odottaakaan.

Millä lailla päivät sujuvat teillä muilla, joilla on parivuotiaita?

4 kommenttia:

  1. Meidän päivärytmi on lähestulkoon samanlainen! (tyttö on 1v ja pian 5kk, joten ei ihan parivuotias ;)). Juuri saatiin nukkumisjärjestelytkin toimimaan, joten arki rullaa hyvinkin verkkaisesti ja vaivattomasti. Ulkoilua harrastetaan täälläkin parhaimmillaan se parikin kertaa päivässä, aamupäivä ja päivunien jälkeen. Nauttiihan sitä itsekin, auringosta ja ulkoilmasta sekä niistä tytön täpinöistä ;)

    Mukava blogi sinulla, olet kirjanmerkeissäni ollut jo hetkisen ja nyt päätin pistää pääni ulos täältä puskasta ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos, mukava on kirjoittaa kun tietää että joku tykkää lukea :)

    Odottelen jo kyllä vähän sitä että kolme vuotta tulisi ensi kesänä täyteen. Viisaampien mukaan silloin nukkumis- ja ruokarytmi on jo sen verran joustavampi että vanhempienkin on mukavampi olla. Saas nähdä sitten!

    VastaaPoista
  3. Munkin on pitänyt jo pitkään kirjoittaa, että tutulta kuulostaa vaikka lapset on vähän eri-ikäisiä. Samalla systeemillä ja samoilla perusteilla etenkin noi äiltapäivän ja illan puuhastelut. Jonnekin on vaan pakko lähteä, koska muuten sienät kaatuu päälle.. Toisaalta kaksi lasta ei mene ihan samassa rytmissä, joten näitä vaiheita on välillä tuplat. Ei tartte miettiä mihin päivät kuluu.

    En olisi muuten ennen lapsia uskonut, että noudatan näin orjallisesti jotain rytmiä ja liputan rutiinien puolesta. Ajattelin, että rennosti mennään vaan. No ei tosiaan, helpoimmalla päästään, kun päivät sujuu tosi samanlaisen kaavan mukaan, vaikka sisältö, siis itse tekemiset, vaihtelisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Minäkin ennen lapsettomana nyrpistelin nokkaani kaikille jotka lähtevät riennoista renkaat kirskuen kotiin koska on pikku kullanmurun päiväuniaika. Tai kaikille, jotka tuhlaavat erinomaista vapaa-aikaansa omista lapsista puhumiseen. Noh, siperia opettaa ja olen kovin nöyrä nykyään ;-)

      Poista

Anna tulla jos siltä tuntuu.