keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Yhteenveto vuodesta 2016

1. Mitä sellaista teit vuonna 2016, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Hmm, sairastelin uudenlaisia tauteja. Tein pihahommia omalla takapihalla. Reissasin lasten kanssa toisella puolella maailmaa. Tutustuin koulujen Wilma-järjestelmään. Seisoin jalkapallokentän laidalla kannustamassa.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
Lupasin huolehtia itsestäni paremmin, ja siihen panostinkin paljon. Tarkoitus olisi jatkaa nyt alkanutta vuotta samalla linjalla.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei, onneksi! Vähemmän läheisen ihmisen hautajaisissa kyllä olin.

5. Missä maissa kävit?
Ameriikan Yhdysvalloissa. Oh boy, on se vaan hieno paikka. Siellä kaikki on suurempaa, luontokin.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2017, jota puuttui vuodesta 2016?
Pienempi elopaino. Parempi kunto. Nyt alkaa näkyä ikä ja liikkumattomuus.

7. Mitkä vuoden 2016 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Oli sillä lailla melko tasainen vuosi, että mikään yksittäinen päivämäärä ei noussut isosti esiin. Mahdollisesti eräs virstanpylväs on yksi elokuun alun päivä, joka sattuu olemaan Leijonapojan syntymäpäivä. Silloin virallisesti aloitin ison ruokavalioremontin sekä sairastuin todella ärhäkkään angiinaan.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
3 kk kestänyt hyvin kurinalainen ruokavaliokokeilu, josta osa on jäänyt edelleen päälle. Uuden harrastuksen aloittaminen: elvytin musiikkiharrastukseni lähes viidentoista vuoden takaa. Pyrin tasokkaaseen kuoroon, ja pääsin! Laulaminen on aivan uskomattoman ihanaa. Raivasimme olohuoneestamme yhden seinän tyhjäksi pianoa varten. Harvoin kyllä tulee soitettua, mutta se vähäkin on plussaa.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Se, että annoin itseni luisua pikkujoulukauden myötä pois terveellisestä ja selvästi hyödyllisestä ruokavaliosta. Se, että edelleen huusin lapsille, vaikka aina aioin parantaa tapani. Se, etten edelleenkään harrastanut juuri yhtään liikuntaa.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Jo vain. Angiinakierre. Mystiset iho-oireet, jotka eivät ole allergiaa eivätkä mitään muutakaan kovin selkeää, mutta nyttemmin jo paremmin hallinnassa.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Matkaliput. Pianonkuljetus. Ravitsemusterapia. Uusi lämminvesivaraaja.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Lasten. Joidenkin asiakkaiden.

13. Kenen käytös masensi?
Donald Trumpin. Useimpien suomalaisten poliitikkojen.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Laskuihin. Myös lounasruokailuun työpäivien aikana menee paljon rahaa, mutta se on ehdottomasti sen arvoista.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Kuorosta.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2016?
Eräs hengellinen kuoroteos.


17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) laihempi vai lihavampi?
Suunnilleen samoissa. Angiinan jälkeen aina vähän kevyempi, kun mikään ei pysy sisällä eikä kunnolla mene edes alas.

b) rikkaampi vai köyhempi?
Palkkaa on tullut mukavasti, vaikka kaikki on kyllä mennytkin, joten siinä mielessä rikkaampi.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Harrastaneeni liikuntaa. Puhuneeni oikeista asioista. Olleeni johdonmukaisempi lasten kanssa.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Sortuneeni herkuttelemaan, keksineeni tekosyitä, räjähdelleeni lapsille.

20. Kuinka vietit joulua?
Angiinatoipilaana sohvannurkassa... Piti tulla sukujoulu, tuli pieni perhejoulu. Mutta menihän se niinkin.

22. Rakastuitko vuonna 2016?
En ihmisiin. Unia näin, joissa oli ihminen menneisyydestä ja meillä kemiaa. No, unethan ovat aivojen tapa järjestellä tietoa, joten ei kannata lähteä näiden ajatusten matkaan. Ehkä kuorolauluun taas uudelleen.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Kuulkaa lukijat, en ole koskaan elämässäni harrastanut yhdenyön juttuja. Ei tullut viime vuonnakaan harrastettua.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Netflixistä Shameless ja Kutsukaa kätilö. Ensimmäiseen jäin täydellisen koukkuun, mikä uskomattoman nerokas sarja!

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En vihaa. Vihaan tarvitaan jo aika henkilökohtainen suhde. Inhoan ja halveksin monia poliitikkoja heidän umpikierojen, -rasististen, -tyhmien ja pyrkyrimäisten mielipiteidensä takia. Inhoan kaikkea väkivaltaa ja sen lietsomista. Inhoan pettureita ja kusettajia.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Varmaan joku Ulla-Lena Lundbergin kirja. Alle kymmeneen kirjaan jäi vuoden saldo - mahdollisesti kaikkien aikojen huonoin saldo sitten lukemaan oppimisen.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Kuoro, kuoro, kuoro. Kauniit passiot ja kantaatit.

28. Mitä halusit ja sait?
Musiikkia. Jonkin syyn ja selityksen ihottumille. Sitä ihottumaa itseään en tosin koskaan halunnut, mutta ei se kysynyt saako tulla.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Kipinää.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Ehkä jotain Netflixistä katsottua? Leffateatterissa käydään lähinnä lasten kanssa.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Jotain... Oli varmaan arkipäivä, kun ei ole jäänyt erityisesti mieleen. Täytin alkuvuodesta 36 vuotta.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Vähemmän sairastelua, antibiootteja ja kortisonia.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2016?
Töissä sopivan siistiä, kotona ihan mitä sattuu. Marimekkoa tuli taas osteltua paljon.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Mielialalääkkeet, edelleen. Myös aavistuksen edellisvuosia parempi taito suhteuttaa asioita toisiinsa.

35. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
USA:n presidentinvaalit. Say no more.

36. Ketä ikävöit?
Kaukana asuvia sukulaisia.

37. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Ehkä joku uusista kollegoistani? Vauvaihmisiä tapasin todella vähän, ja ne vähätkään eivät ole lähipiiristä.

Näin. Tälle vuodelle on luvassa varmaan ehkä toinenkin blogipäivitys... Paljon olen miettinyt blogin lopettamista kokonaan, mutta toisaalta haluan pitää tämän avoinna mahdollisia kirjoituspuuskia varten. Lapsijutut ovat varmaan osaltani melko lailla käsitellyt. Työrintamalla minulle on tiedossa myös paljon aiempaa enemmän kirjoittamista - puhumisen lisäksi - ja voi olla, että blogi jää taas kaiken muun jalkoihin. Katsellaan.

Koetan ottaa tehot irti juuri ostamastani "passiivisuusrannekkeesta" ja vähän kiinnittää huomiota arkiliikuntaan. Olen jopa makustellut ajatusta suksien hankkimisesta ja hiihtämisen kokeilusta sitten peruskouluvuosien.

Lapset kasvavat. Näistä hetkistä olen haaveillut niin kovasti silloin lasten ollessa vauvoja ja taaperoita, ja nyt on ikävä niitä syliteltäviä palleroisia. Univelan ja jatkuvan lasten sairastamisen tilalle on tullut todelliset ruuhkavuoden harrastusaikatauluineen, ja veljeskaksikon keskinäiset välit ovat läheiset mutta äärimmäisen riitaisat.

Leijonapoika oppi lukemaan ja kirjoittamaan ja aloittaa syksyllä koulun. Poika on kuuden vuoden uhmassa ja aika kiukkuinen tapaus. Kotona joudutaan todella vetämään rajoja käytökselle. Hän haluaa jo omaa tilaa ja on tarkka reviiristään. Hän ihailee isompia koululaisia ja matkii näitä sekä hyvässä että pahassa. Hän imee tietoa ja vaikutteita itseensä kuin pesusieni ja on fyysisesti niin huikean vahva ja taitava ikäisekseen, että en enää pärjää hänelle nopeudessa ja ketteryydessä mitenkään.

Pikkuveli-vauva täyttää pian neljä ja on pitkänhuiskea pellavapäinen mielensäpahoittaja-aurinkoinen. Hän on taas uudessa uhmavaiheessa, ja todellinen bipolaarinen omnipotentti keisari, joka ulisee kuin susi jos palvelu ei pelaa tai taivaankappaleet ovat väärässä asennossa. Sitten hän halii, nyhjää sylissä ja hoivaa pupujaan. Pyytää kuiskaten anteeksi sitä että teki tuhmia temppuja.

Nämä kaksi pörröpäätä, nappisilmää ja unituhisijaa ovat maailmani keskipiste, ja rakastan heitä enemmän kuin mitään muuta koskaan. Haluan vielä yhden vauvan mutta en missään nimessä enää halua lisää lapsia. Vanhemmuus pähkinänkuoressa.