Mitäs mitäs

No mitäs tässä, Ritari Ässä.

Talven jälkeen tuli kevät ja asuntokaupat. Oltiin varauduttu pitkään myyntiaikaan, mahdolliseen vuokralla asumiseen Sitä Oikeaa etsiessä, ja nihkeään pankkiin, jonka kanssa joka sentistä saa tapella. Löydettiin omalle vanhalle kodille reipas ja pätevä välittäjä ja rutkasti hyvää tuuria matkaan, ja kämppä myytiin meidän omaan tavoitehintaan heti ekalla yksityisnäytöllä. Edes tähän saumaan osunut norovirus ei vienyt mahtavista asuntokaupoista kaikkea iloa pois. Onnistumisesta varovaisen toiveikkaina käytiin kolmessa pankissa ja kaikissa meille kerrottiin, millaisia Platinum-unelma-asiakkaita olisimme ja kuinka paljon lainaa laitettaisiin, ostaisitteko vaikka auton ja tekisitte rempankin, nyt olisi halpaa rahaa tarjolla ja millaisilla ehdoilla olisitte tulossa asiakkaaksi. Asia selvä. Sitten käytiin muutamilla näytöillä kunnes eteen tupsahti tilava paritalonpuolisko rauhallisella ja vehreällä alueella, ja ostaa päräytettiin sitten se, siinä yksityisnäytöllä tehtiin ei-ihan-pelkkään-järkeen-perustuva päätös ja saman tien tarjous. Vaikka kyllä me järkeäkin käytettiin. Aika kätevää, etten sanoisi.

Vappuna päästiin uuteen kotiin. Pikkupojatkin ovat tykänneet, varsinkin, kun takapihalla on trampoliini, lapsilla oma leikkihuone ja makkarissa päheät Dusty-lamput.Täällä on ihanaa. Neliöitä on. Kaikki ei suinkaan ole vielä paikoillaan, varsinkaan, kun meneillään on keittiöremontti joka ei mene kuin Strömsössä ja mutta aika ja raha auttavat ja keittiöstä saadaan tässä kesän kuluessa lähes se hieno piirustusten mukainen keittiö. Muuta en sano kuin sen, että kannattaa ennen remppaa miettiä voiko jokin 20 cm pitkä seinänpätkä olla kantava rakenne. Koska kyllä se voi, ja ei ole kiva yläkerrassa huomata lattian notkahtaneen 5 cm kuopalle seinän vierestä.

Kevään ajan olen käynyt jäsentämässä ajatuksiani julkisen sektorin tarjoaman keskusteluavun kanssa, ja jotakin olen saanutkin mielessäni kasaan. Etenkin sen, että oikeasti kaikki aina järjestyy, tunteet ovat tunteita ja todelliset tapahtumat tunteisiin verrattuna jotain muuta ja että nyt olisi korkea aika miettiä fyysisen hyvän olon ja kunnon merkitystä henkiseen olotilaan. Samoin ihan oma tila ja aika ovat asioita, jotka kuuluvat myös äidille ja vaimolle. Tuumat on, toimet vielä odottavat. Lääkityksen olen lopettanut ja kärvistelen tässä vieroitusoireiden kanssa, jotka onneksi eivät ole liian kovia ja ovat koko ajan lievittymään päin.

Töissä se suurin kuherruskuukausi on todellakin ohi, mutta edelleen tykkään siitä mitä teen ja jotenkin olen jopa koukuttunut toimenkuvaani. Etätyöpäivät mahdollistavat pyykinpesun, uuniruokien tekemisen ja sopivan määrän facebook-kirppistelyjä. Joitain ihan selviä onnistumisia on tapahtunut ja sitä kautta olen saanut aika hyvin itseluottamusta toimenkuvassani.

Parisuhde on vielä vähän naftaliininhajuinen riepu, mutta tuulettumaan jo nostettu ja ehkä tästä vielä kaunista ja raikasta saadaan. Lähipiirissä on ollut jälleen kerran aika lailla sairauksia ja monenlaisia parisuhdekriisejä, jos kohta myös ihaniakin tapahtumia, ja niitä kaikkia päivitellessä olen sekä unohtanut kriiseillä omasta avioliitostani että huomannut että hyvä ja toimiva ihmissuhde rinnalla on ihana asia, vaikka se romantiikka ja intohimo loistaisikin poissaolollaan.

Pienemmän lapsen nyt ollessa reippaasti yli kaksivuotias, puhua pälpättäessä aamusta iltaan taukoamatta ja kasvaessa lähes silmissä huomaan taas potevani pientä tyhjän sylin kaipuuta. Meidän lapsiluku on täynnä, mutta niitä hyviä vauvahetkiä on vähän ikävä. Syliteltäviä vauvoja on onneksi tulossa lähipiiriin taas lisää. Olen tosi, tosi, tosi onnellinen siitä että mun kroppani on mun eikä kenenkään kasvu- ja ruokinta-alusta ja heräilyautomaatti.

Leijonan merkin aikaan meillä juhlitaan viisivuotiasta, joka hups vaan muutamassa kuukaudessa oppi piirtämään ihan nollasta tosi taitavia ja värikkäitä kuvia, joka rakastaa vessajuttuja, irvistelyjä ja pelleilyä, Lentsikoita, kaikkea mahdollista rakentelua, syvällisiä keskusteluja, omia hetkiä äidin kanssa ja rantavedessä räiskyttelyä. Lapsi, joka on todellakin äidin oma pieni poika vaikkei sitä tietenkään myöntäisi, jota askarruttavat kuolema ja avaruus, tuleva uusi päiväkoti ja kaikki mahdolliset ihmissuhteet, joka on hyvin kiintynyt äärimmäisen temperamenttiseen ja uhmaiseen pikkuveljeensä ja osoittaa tämän pääosin nahistelemalla ja painimalla ja joka on edelleen yökastelija. Jolla on maailman ihanimmat ja kauneimmat nappisilmät ja viisas katse, joka on niin vahva että jaksaa nostaa pururadan kuntoilupaikalla sitä kahvallista puupalkkia monta senttiä ylöspäin.

Itse haluamiaan -lista

Blogeissa on parin viime viikon aikana kiertänyt hauska Itse haluamiaan -listausbuumi. Ensimmäinen haluaja oli Markus Kajo, ja suositut bloggaajat ovat laittaneet haluamisiaan myös nähtäville. Minusta tämä oli aika hulvaton!

Jotenka:

1. Haluaisin, että minulla olisi ihan pirun hyvät geenit kaiken suhteen. Ei läskiä vaikka söisin mitä, ei raskausarpia, ei finnin finniä, sopusuhtainen vartalo ja kauniit mutta persoonalliset kasvot. Niin, ja pienet ja kiinteät tissit. Ja paksusta tukasta huolimatta erittäin hillitty kasvankasvu säärissä, kainaloissa ja siellä.
2. Haluaisin osata lentää.
3. Haluaisin olla musiikillisesti virtuoosi.
4. Haluaisin pystyä tekemään erittäin vaikeita päätöksiä ja pysyä lujana.
5. Haluaisin asua joko ydinkeskustassa ihanassa jugendtalossa tai maalla romanttisessa miljöössä. Mieluiten molemmissa, eli talvi- ja kesäasunto.
6. Haluaisin voittaa lotossa tai ässäarvassa. Ei välttämättä päävoittoa mutta jonkin summan joka muuttaisi arkea.
7. Haluaisin tykätä lasten kanssa leikkimisestä ja innostua siitä.
8. Haluaisin päästä siihen opiskeluaikojen huumaan ja kaikkivoipaisuuden tunteeseen, kun istuttiin aamuyöhön saakka filosofoimassa ja haaveilemassa punaviinin voimin.
9. Haluaisin olla immuuni flunssille ja vatsataudeille.
10. Haluaisin, että paikallisjuna pysähtyy aina juuri sopivalle kohdalle laituria, ettei tarvitse vartin odottamisesta huolimatta pinkaista viittäkymmentä metriä taaksepäin.
11. Haluaisin uudestaan matkustaa Cabo da Rocalle tuijottamaan horisonttiin. Istua kallion päällä ja vain katsoa ja kuunnella aaltojen pauhua. Myös Irlannin ja Yhdysvaltain länsirannikot kelpaavat samaan tarkoitukseen.
12. Haluaisin oppia nauttimaan juoksemisesta.
13. Haluaisin pystyä siirtämään tietoa päähäni usb-tikulla sen sijaan, että kahlaan ohjeita ja kirjoja läpi.
14. Haluaisin jätti-ison akvaarion, joka olisi osa seinää. Ja jonkun hoitamaan sitä.
15. Haluaisin käydä esivanhempieni asuinpaikoilla luovutetussa Karjalassa.
16. Haluaisin saada tietää, onko Jumala todella olemassa.
17. Haluaisin nuuhkia sylissäni nukkuvaa koiranpentua.
18. Haluaisin, että joku stailaaja tulee siivoamaan ja somistamaan asuntomme tulevia asuntonäyttöjä varten.
19. Haluaisin oppia nauttimaan kuumasta kesähelteestä ja ruskettua kauniisti.
20. Haluaisin pystyä elämään hetkessä.

Rouva Ruuhka, oletko vielä olemassa? Haluaisin (nro 21) kuulla sinun kuulumisesi ja haluamisesi.

Vuosikatsaus

No niin, pörssiyhtiötkin julkaisevat vuosikatsauksensa yleensä reippaasti seuraavan vuoden puolella, miksen siis minäkin. Tekee heti olon tärkeämmäksi ja noteeratummaksi. Perinteinen vuosiraportti, olkaatten hyvät!

1. Mitä sellaista teit vuonna 2014, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Sain diagnoosin keskivaikeasta masennuksesta (tämän tietysti olisin halunnut jättää tekemättä...), taisin myös lihoa koko tähänastisen elämäni suurimpiin mittoihin. Kuinka positiivinen aloitus! No, laitetaan tähän myös että töissä sain aavistuksen muuttuneen toimenkuvan, sellaiseen tehtävään jota virallisesti en aiemmin ole hoitanut, joskin kokemusta vastaavasta on. Se on mukavaa.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
No en pitänyt, tavoite oli kohottaa sekä henkistä että fyysistä kuntoa. Molemmissa painuttiin miinukselle. Tosin toimenpiteitä tuon henkisen kunnon suhteen oli paljon, joten yritystä on ollut ilmassa. Taisin myös muutaman kerran eksyä johonkin kuntoilujuttuun, kuten kävelylenkille ilman vaunuja.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Joo, pari vauvaa saatiin kaveripiiriin.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei kukaan varsinaisesti läheinen, kaukaisempia sukulaisia taisi jokunen mennä.

5. Missä maissa kävit?
Öö. Jyväskylä? Tampere?

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2015, jota puuttui vuodesta 2014?
Aika iisi. Mielenterveyttä, kestävällä pohjalla. Uuden tilavamman asunnon.

7. Mitkä vuoden 2014 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Heinäkuun 5., olin silloin sukujuhlissa lähes pelkän tahdonvoiman varassa. Juuri masennuslääkityksen aloittaneena ja olo oli nätisti sanottuna kurja. Mieli oli kuitenkin ihan hyvä, kroppa on mulla se joka prakaa silloin kun pää hajoaa.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Kaiken pitäminen kasassa niillä eväillä joita oli käytettävissä, töihinpaluu onnistuneesti, rauhoittuminen paremmaksi äidiksi.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Se, etten jaksanutkaan hoitaa lapsia kotona niin pitkään kuin olisin halunnut. Päiväkodissa niiden on hyvä olla, mutta tässä oma ideaali ja omat voimat eivät vaan kohdanneet.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Ehkä edellisistä vastauksista käy tämä henkinen puoli ilmi... Myös elämäni järkyttävin norovirus mahtui viime vuoteen.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Hmm. Muutama hyvä kirppislöytö. Isoja ja merkittäviä hankintoja ei tehty.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
No näiden äidin pikku palleroisten. Neljävuotias ja reilu vuosikas, molemmat omalla tavallaan ihan hervottomia tyyppejä.

13. Kenen käytös masensi?
No, lasten. Ei vaan jaksa uhmaa ja kiukuttelua. Anoppi oli taas vauhdissa, myös omat vanhemmat vanhetessaan käyvät yhä särmikkäämmiksi, silleen tyhmällä ja juntilla tavalla. Ja sitten toki nämä tavalliset eli jotkut poliitikot jne.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Ruokaan, lainoihin, laskuihin, lasten tavaroihin. Jäätelö ja suklaa saattoivat olla suuri lovi lompakossani.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Töihinpaluu oli tosi innostava juttu, samoin viime keväänä se stressinhallintaan keskittyvä keskusteluryhmä. Työelämän kanssa honeymoonia kesti varsin pitkään, vasta hiljattain työ on alkanut tuntua työltä. Mutta ihan kivaa se on edelleen.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2014?
Ei erityisesti mikään. En hirveästi kuunnellut musiikkia, paitsi autossa radiota.

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:
a) laihempi vai lihavampi?
Lihavampi. Oikeesti aika pullero.

b) rikkaampi vai köyhempi?
Hah! Rikkaampi! Palkansaajalla on suu messingillä.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Ottaneeni itselle aikaa, puuttuneeni moneen asiaan aiemmin.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Syöneeni, vatvoneeni turhia, roikkuneeni nettikirppiksillä ostelemassa heräteostoksia.

20. Kuinka vietit joulua?
Kaukana pohjoisessa Lapissa, kylmässä ja pimeässä. Tämä oli miehen toive ja tein kompromissin. Joulu oli juuri niin kamala kuin ajattelinkin. Ensi jouluna ollaan kotona!

22. Rakastuitko vuonna 2014?
Ehe ehe. Muutaman tosi hämärän unen näin vanhoista heiloista, ja aamulla oli varsin sekavat fiilikset. Olisi ollut kiva katsoa unet loppuun asti, mihin päädytään :)

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Tarvinneeko tähän edes vastata... Sapluuna on varmaan jonkun menevän ja lapsettoman ihmisen tekemä.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?
Hei joo, tällä rintamalla sentään tapahtui. Mad Men, House of Cards ja Lilyhammer. Ehkä arvaattekin että vihdoin ja viimein lankesin Netflixiin. Mikä runsaudensarvi kaikkea ihanaa! Miehen kanssa opittiin viettämään parisuhteen laatuaikaa, mikä tarkoittaa paria jaksoa hyvää sarjaa, herkkuiltapalaa ja sohvalla löhöilyä.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En. En jaksa vihata ilman hyvää syytä.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Aika vähän luinkin. Itkosen Ajo oli hyvä, samoin Vuoden Mutsi 2 -kirjalle hekottelin kauppakeskuksen kahvilassa ääneen!

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Lempi-tv-ohjelmien tunnarit...

28. Mitä halusit ja sait?
Takaisin töihin. Nuppi parempaan kuntoon. Yöunet! Niitä muuten on nyt saatu, välillä jopa aivan riittävästi.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Terveyttä, hyvää kuntoa, onnistumisen elämyksiä kotiäitinä.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Leffoja olen katsonut tosi tosi vähän. Jos vastaan vaikka Rölli, kun se naulitsee esikoisen sohvaan tunniksi ja antaa mulle helpotusta arkeen.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Täytin 34. Olin kotona, kuinkas muuten.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Vakaa mielenterveys.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2014
Q1-Q3 trikoota, verkkareita, kumppareita, käytettyä sitä sun tätä. Q4 housupukuja, korkosaappaita, mekkoja ja hameita.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?
Lääke. Myös herkuttelu, mies, mummot ja vaarit sekä ihanat ystävät ovat olleet tärkeitä jaksamisessa.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Hyvin vähän olen jaksanut seurata politiikkaa. Tasa-arvoisen avioliittolakiesityksen äänestäminen oli jännä juttu, lähinnä kaikki se argumentointi puolesta ja vastaan. Olin oikein iloinen ja ylpeä lopputuloksesta.

37. Ketä ikävöit?
Itseäni. Jo edesmenneitä isovanhempiani, joiden kanssa olisin halunnut vaihtaa ajatuksia kovin monesta asiasta. Sukututkimus ja juuret ovat alkaneet kovasti kiinnostaa. Uskon, että ihmisessä on paljon kerroksia, joista moni muotoutuu jo edellisten polvien aikana tai vaikutuksesta.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Hmmm. Pari uutta kollegaa sain, heistä pidän paljon. Ja nämä uunituoreet ihmiset ovat aina kivoja.

Näillä lähdetään tähän vuoteen. Voin asettaa tavoitteikseni yhden oman harrastuksen aloittamisen, olkoon se musiikki tai kevyt liikunta. Samoin lääkkeistä vieroittuminen, psykoterapian tai muun keskusteluavun jatkaminen niin kauan kunnes masennusjaksojen aiheuttaja selviää, on ohjelmassa. Töissä haluan menestyä mutta niin, että prioriteetit pysyvät: ensin minä ja perhe, sitten työ. Painonpudotus, tuo ikuinen tavoite. Ehkä jo tänä vuonna? Jospa vaikka löytäisimme isomman asunnon, jonka neliöitä siivoamalla kaloreita kuluisi...

Ihanaa uutta vuotta teille kaikille! Toteutukoot teidän toiveenne ja tavoitteenne!